tiistai 29. maaliskuuta 2011

Allergiaa ilmassa

Näin jälkikäteen ajateltuna se, että lapseni syntyi ennenaikaisesti ei oikeastaan vaikuttanut juurikaan vauva-arjen käynnistymiseen ja kulkuun. Sen sijaan noin pari kuukautta sitten alkaneet (mahdolliset) allergiaoireet ovat olleet paljon mittavampi päänvaiva.

Kaikki alkoi siitä, kun about 2,5 kk iässä pojalla alkoivat tosi ärhäkät vatsakivut. Tämä ilmeni niin, että käytännössä joka syömisen jälkeen hän huusi mahakipristelyjään puolesta tunnista tuntiin. Samaan aikaan puklaaminen lisääntyi huomattavasti ja kroppaan alkoi tulla ihottumaa. Ensin pientä näppylää, sitten laajempia punaisia läiskiä ja kuivuutta. Nyt ihottuma on noussut jo kasvoihin asti.

Neuvolaterkkari epäili ensin vaippaihottumaa, käski rasvata ja pitää kestovaipoista taukoa. Näillä toimilla ei ollut mitään vaikutusta, joten hän passitti meidät neuvolalääkärille. Sieltä taas saimme lähetteen sairaalan allergiayksikköön ja minut pistettiin maidottomalle ja munattomalle imetysdieetille. Sairaalasta tuli melko nopeasti ohjeet imetysdieetistä, resepti kortisoni- ja perusvoiteille sekä pinkka tietoa atooppisesta ihottumasta ja maitoaltistuksesta.

Imetysdieetti auttoi selvästi mahakipuihin - ne loppuivat kuin seinään. Ihottuma sen sijaan jäi ja on mennyt vain pahempaan suuntaan. Epäilen, että maidon lisäksi on joku toinenkin allergisoiva ruoka-aine. Milloin ja miten se sitten selvitetään, siitä ei ole aavistustakaan.

Huomenna pääsemme vihdoin ensimmäiselle allergiakäynnille sairaalaan. Ilmeisesti jonot ovat todella pitkät, sillä tämä on peruutusaika. Yksityiselle voisi toki mennä, kun meillä on vakuutus, mutta haluaisin silti uskoa ja luottaa vielä julkiseenkin. Tietysti jos tilanne alkaa näyttää toivottomalta, vaihdamme yksityiselle.

Kaiken tämän keskellä on ollut ihanaa huomata, että poika on ollut elämäänsä tyytyväinen, iloinen itsensä eikä ole juuri ihottumastaan napissut. Varsinkin sen jälkeen kun lopetin maidon ruokavaliostani, hän on ollut aivan mahtavan iloinen ja sillä sitä on itsekin jaksanut myös ankeampina päivinä. Ja siis, eiköhän tämäkin vaiva selviä aikanaan. On vaan niin ärsyttävää möyriä epätietoisuudessa, kun mielikuvitus tekee omia diagnoosejaan. Mieluummin ottaisin ne ihan ammattilaisilta. Nyt.

Ei kommentteja: