Tänään olin reipas ja vein itseni sekä jälkikasvuni vauvakerhoon. Reippaaksi tätä voi kutsua siitä syystä, että yleensä minulle vauvan kanssa lähteminen kodin ulkopuolelle ennen puolta päivää on, jos nyt ei mahdotonta, niin ainakin todella harvinaista. Mutta nytpä olimme liikkeellä jo kymmeneltä.
Saa taputtaa ja tehdä vaikka aallon.
En ole liiemmin lapsukaistani vienyt vielä mihinkään sen kummempiin harrastuksiin tai tapahtumiin. Kyllä hän on mukana ollut monessakin paikassa, mutta on yleensä käyttänyt tilaisuuden kunnon tirsojen ottamiseen. Tällä kertaa hän ei nukkunut, vaan oli sen sijaan haltioissaan.
En olisi uskonut, että muutaman kuukauden ikäinen vesseli voisi olla niin innoissaan nähdessään muita pieniä ihmisiä. Mikä tietysti sai minut pohtimaan, olisiko poitsua pitänyt viedä jo aiemmin jonnekin. Ja useammin. Ja mihin kaikkeen.
Tarjonnan puutetta ei voi ainakaan syyttää. Niin paljon on kaikenlaista jo ihan ihan pienille tarjolla.
Vauvauintia harkittiin vakavasti ennen lapsen syntymää, mutta koko homma kaatui lopulta huhuihin loputtomista jonoista ja lottovoiton kaltaisesta mahdottomuudesta päästä mihinkään kaupungin järjestämään ryhmään.
Vauvajumpan olen taas korvannut vauvajumppakirjalla (todistettavasti on kokeiltu kahteen kertaan!). Muskari on myös hoitunut omasta takaa, mutta lastenlaulujen sijasta ollaan kuunneltu Ville Leinosta, Johnny Cashia, Beatlesia ja Samae Koskista. No, on meillä pari Ipana-levyäkin, mutta en laske niitä oikein noiden perinteisten lastenlaulujen kanssa samaan kastiin.
Tällä linjalla aion jatkaa tulevaisuudessakin. Minusta ei nimittäin ole joka päivä lähtemään jonnekin. Eikä mielestäni tarvitsekaan olla. Oma lapsuuteni kului pienestä asti kaikissa mahdollisissa harrastuksissa ja tietyllä tavalla olen vanhemmilleni kiitollinen siitä, että antoivat todella laajalla skaalalla virikkeitä elämän eri aloille. Toisaalta minua vaivaa edelleen se, että kiinnostun vähän kaikesta enkä pysty valitemaan sitä, mikä eniten innostaisi. Kaiken lisäksi tuntuu siltä, että kaikkea pitäisi osata. Tai ainakin kokeilla.
Haluan antaa lapselleni mahdollisuuden löytää omat vahvuutensa ja kiinnostuksen kohteensa. Mutta sitä varten ei tarvitse alle vuoden ikäisenä harrastaa mitään. Sen ikäisen tarvitsee vain olla lapsi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti